Paljonko metsäsijoitus tuottaa?

Metsä on yksi mahdollinen sijoituskohde. Metsäsijoituksen tuotto riippuu mm. siitä, kuinka halvalla tai kalliilla metsän ostaa, ja siitä, kuinka metsää käsittelee. Kuvan 1 metsikössä, joka kasvaa tuoreella kankaalla Suomen keskiosan etelälaidalla, puuston kantohinnoin laskettu arvo on 6444 €/ha. Jos sijoittaja ostaa puut kantohinnalla ja maksaa metsämaasta 1000 €/ha, sijoituksen suuruus on 7444 €/ha. Sijoituksen tuotto lasketaan määrittelemällä korkokanta, jolla metsästä saatavien tulojen ja menojen nykyarvo on ostohinnan suuruinen. Tässä kirjoituksessa arvioidaan kuvassa 1 olevan metsikön tuottoa jatkuvassa kasvatuksessa ja viljelymetsätaloudessa.

Istuttaja avohakkaa metsikön heti ja istuttaa tilalle nopeakasvuisia kuusia. Taimikon perustaminen maksaa hoitotöineen 1500 €/ha. Istutuskuusikko lähtee erittäin hyvään kasvuun niin, että siinä on kuitupuuta jo pian 15 vuoden jälkeen. Metsikössä tehdään kaksi harvennusta kiertoaikana, joka on 65 vuotta. Ensimmäinen harvennus on alaharvennus ja toisessa poistetaan tasaisesti kaikenkokoisia puita. Päätehakkuuhetkellä kuusikon keskiläpimitta on 26 cm.

image002_1.gif
Kuva 1. Ostometsä.

Jatkuvassa kasvatuksessa metsikössä tehdään yläharvennuksia, alussa 15 vuoden välein mutta lopussa, kun metsikkö on muuttunut säännöllisen eri-ikäiseksi kuusivaltaiseksi metsäksi, hakkuuväli on 20 vuotta. Hakkuutulot (omistajan saama kantohinta) lasketaan kummassakin menetelmässä eri puutavaralajien tienvarsihintojen ja korjuukustannusten erotuksena. Laskelmissa oletetaan, että päätehakkuun korjuukustannus on pienempi kuin harvennushakkuussa, jolloin omistaja saa avohakkuupuusta 10 % paremman kantohinnan kuin harvennuspuusta. Lisäksi oletetaan, että osa alikasvoksesta tuhoutuu harvennushakkuussa.

Metsikön kahden käsittelyvaihtoehdon nettotulot ja niiden nykyarvon ovat kuvassa 2. Jatkuvassa kasvatuksessa sijoitus antaa 4,87 % tuoton, mutta istutuksessa vain 4,18 %, vaikka istutusmetsän kasvuennustetta korjattiin reippaasti ylöspäin kasvumallin ennusteeseen verrattuna. Vaikka istutuskuusikon puuntuotos on 25 % suurempi, sijoituksen tuotto on jatkuvassa kasvatuksessa kuitenkin 17 % parempi. Jatkuva kasvatus on riskittömämpi vaihtoehto, koska puut, joista nykyarvon pääosa koostuu, ovat ostohetkellä jo kasvamassa metsikössä ja niiden elinkaaren turvattomin vaihe on takana.

Arvometsä
Arvometsä
Kuva 2. Avohakkuu+istutus-vaihtoehdon ja jatkuvan kasvatuksen nettotulot ja nettotulojen nykyarvo, kun korkokantana käytetään sijoituksen tuottoprosenttia (avohakkuu + istutus 4,18 %, jatkuva kasvatus 4,87 %).

Jos metsän saa halvemmalla, sijoituksen tuotto on luonnollisesti parempi (kuva 3). Jos metsämaasta joutuu maksamaan 500 €/ha ja puustosta kantohinnan verran, tuottoprosentti on jatkuvassa kasvatuksessa 5,45 %. Jos maapohjan saa hinnalla 500 €/ha ja puuston summalla, joka on 80 % kantohinnasta, tuottoprosentiksi tulee 7,8.

Jos täsmälleen sama puusto kasvaa lehtomaisella kankaalla Etelä-Suomessa, sijoituksen tuotto on 6,29 %, jos paljaan maan hinta on 1500 €/ha. Pohjois-Pohjanmaalla puolukkaisella kankaalla sama puusto antaisi jatkuvassa kasvatuksessa 4 % tuoton, jos maapohjan hinta on 500 €/ha.

Jatkuvan kasvatuksen tuottoa voi parantaa tekemällä hakkuut viisaammin kuin esimerkkilaskelmassa, jossa tehtiin aina samanlainen hakkuu 15 tai 20 vuoden välein. Luultavasti sijoituksen tuotto olisi parempi, jos pari ensimmäistä hakkuuta olisivat voimakkaampia.

Joistakin erirakenteisista ostometsistä voi saada selvästi paremman tuoton kuin tämän kirjoituksen esimerkkimetsiköstä. Jos metsässä on tukkipuita yhden yläharvennuksen verran ja sen lisäksi runsaasti tukkikokoa lähestyvää kuitupuustoa ja lisäksi alikasvosta, sijoituksen tuotto voi olla erinomainen, jos puuston saa ostettua kantohinnalla ja maapohjan 500–1000 eurolla/ha.

Istutusvaihtoehdon kannattavuutta voisi parantaa tekemällä metsikössä ensin yhden tai kaksi voimakasta yläharvennusta. Jos metsikköön syntyy alikasvosta, sen voi uudistaa istutuksen sijasta vapauttamalla alikasvos.

image008_0.gif
Kuva 3. Paljaan maan ja puuston ostohinnan sekä kasvupaikan vaikutus metsäsijoituksen tuottoon jatkuvassa kasvatuksessa. MT = tuore kangas Keski-Suomessa, OMT = lehtomainen kangas Etelä-Suomessa, VT = puolukkainen kangas Pohjois-Pohjanmaalla.

Kuvassa 4 on laskettu viiden vuoden välein pääoman tuottoprosentti (korkoa korolle) viljelykuusikossa ja jatkuvan kasvatuksen metsikössä. Viljelymetsä tuottaa hyvin nuoruusvaiheessa sen jälkeen, kun metsässä alkaa olla ainespuuta. Tässä vaiheessa metsikössä on kuitenkin vähän pääomaa. Kiertoajan lopulla, kun tuotantoon on sidottuna paljon pääomaa, tuottoprosentti on alhaisempi. Kun otetaan huomioon kiertoajan keskimääräinen pääoma ja arvokasvu, saadaan keskimääräiseksi pääoman tuotoksi sekä jatkuvassa kasvatuksessa että nopeakasvuisessa viljelykuusikossa 4,9 %. Tässä laskutavassa ei kuitenkaan oteta huomioon investointien ja tuottojen aikaväliä, minkä vuoksi sitä ei voi käyttää metsäsijoituksen kannattavuuden mittarina.

arvometsä
arvometsä
Kuva 4. Pääoman tuottoprosentti (arvokasvu prosentteina puuston ja maapohjan yhteisestä arvosta) viljelymetsätaloudessa ja jatkuvassa kasvatuksessa.

Suuruusluokka metsäsijoituksen tuotolle Keski-Suomen keskihyvillä kasvupaikoilla on siis 5 %, jos metsää käsitellään toistuvilla yläharvennuksilla.  Viisailla osto- ja hakkuupäätöksillä tuottoprosenttia voi parantaa. Myyntituloista on maksettava verot, mikä heikentää tuottoa. Toisaalta metsän hinta suurenee hiljalleen, ja puun myynnissä voi hyödyntää suhdannevaihteluita. Tämä taas antaa mahdollisuuden parantaa metsäsijoituksen kannattavuutta.

Timo Pukkala

Kommentit

- Utelias

Olipa mielenkiintoinen kirjoitus. Hämmästyttää, ettei tätä ole kommentoitu. En ole itse metsän omistaja. Syy tutustumiseen oli se, että piti selvittää metsän keskimääräistä tuottoa ammatin puolesta ja kirjoituksesta sai valaisevan kuvan tuotosta. Jos olisin itse metsän omistajatse, en ainakaan itse suorituttaisi avohakkuuta.

- kysyy Timo

Mitenkähän laskelmassa on huomioitu kantorahan ero harvennus ja päätehakkuulla.Erohan on tukkipuulla ainakin 15 €.

- Timo Pukkala

Tämä seikka on otettu huomioon kaikissa laskelmissa siten, että hakkuutulo on laskettu tievarsihintojen ja korjuukustannusten erotuksena. Korjuukustannus on päätehakkuussa pienempi, mikä johtaa parempaan kantohintaan.

- Seppo

Mitenkä on otettu huomioon verotus? Istutus ym hoitokulut saa vähentää verotuksessa.

- Timo Pukkala

Laskelmassa ei ole otettu huomioon verotusta. Verotus pienentää tuottoa, mutta toisaalta metsävähennys pienentää verotuksen vaikutusta. Kulujen vähentämismahdollisuus parantaa hieman tasaikäismetsätalouden kannattavuutta jatkuvaan kasvatukseen verrattuna, samoin tasaikäismetsätalouden saamat tuet. Toisaalta laskelmassa istutusmetsikön kasvu on arvioitu yläkanttiin.

- heksa

Oikeassa elämässä tilanne on yleensä monimutkaisempi. Metsätiloilla on yleensä monen ikäisiä metsiä taimikoita, kasvatusmetsiä ja päätehakkuuikäisiä.

- Matti

Ei missään päin suomea ole metsän kasvu niin nopeaa, että taimikon perustamisesta 15 vuoden päästä voidaan ensi harvennuksella korjata kuitupuu leimikko.

- Timo Pukkala

Kirjoituksen kuvasta 2 näkyy, että istutuskuusikon ensimmäinen harvennus tehtiin 30 vuoden iällä. Kirjoituksessa sanottiin, että kasvu oletettiin niin hyväksi, että metsikössä alkoi olla kiuitupuita pian 15 vuoden jälkeen. Kirjoituksessa siis ei oletettu, että metsiköstä hakattiin kuitupuuleimikko 15 vuoden kukuttua istutuksesta.

- lauri jukola

maltillista on tuotto. parantuisiko kansan varallisuus pörssissä tai suorina sijoituksina yrityksiin paremmin? vanhat konstit eivät täysin toimi, talossa ei ole turva kuin kasvukeskusten laitamilla, syrjäkylillä joutuu jopa romuttamaan asuntoja. metsä on toki melko vakaa sijoitus, mutta kokonaistaloutta parantaisi jos useampi lähtisi tukemaan kasvuyrityksiä ja niiden vientiponnisteluja. nyt toki hyviä avauksia sellupuolella esim. Silopac ...

Vastaa käyttäjälle Utelias Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *