Metsänomistaja Virpi Hopeasaaren isä jätti jälkeensä suuret saappaat ja Virpille joitain kymmeniä hehtaaria metsää pääosin Sysmän alueelta. Tilanne on tuttu monelle vanhemmiltaan metsää periville: mistä saada puolueetonta tietoa ja apua tärkeän metsän hoitoon?
“En koe olevani suurmetsänomistaja, vaan minulla on muutamia palstoja siellä täällä”, Virpi Hopeasaari sanoo. “Isä oli metsämies henkeen ja vereen. Hän teki asiat omalla tyylillään eikä pitänyt perinteisestä avohakkuusta. Isä katsoi aina asioita terveellä järjellä ja mietti, mitä metsässä todella olisi hyvä tehdä.”
Pienenä Hopeasaari kulki isän kannoilla metsässä ja opetteli käyttämään relaskooppia. Tuo tulisi kaataa ja tuo ehdottomasti säilyttää. Metsänhoito ei kuitenkaan nuorta naista niin innostanut, vaan jano nähdä maailmaa veti kaupunkiin ja kansainvälisiin töihin. Kun aika isästä jätti, oli Hopeasaari uudenlaisten haasteiden edessä.
“Mietin aina päätöksiä tehdessä, mitä isä tästä ajattelisi. En halua mennä virran mukana ja tehdä vain kuten aina on tehty. Nyt kun olen perehtynyt Arvometsän tapaan hoitaa metsää, se tapa vaan käy järkeen”, Hopeasaari kertoo.
Alikasvokselle valoa, omistajalle luottamusta
Hopeasaaren metsille alettiin laatia hoitosuunnitelmaa keväällä 2017. Suunnitelma käytiin tarkasti läpi niin tyttären kuin isän kanssa ja Hopeasaarelle oli tärkeää, että isä ehti antaa sille hyväksyntänsä. Laskelmia enemmän päätöksessä painoi Arvometsän tapa toimia. Syksyllä 2018 Hopeasaari allekirjoitti valtakirjan hakkuusuunnittelusta.
Hakkuut käytiin suunnittelemassa maastossa ennen leimikon kilpailuttamista. Palstan alikasvos oli erinomainen kohde jatkuvapeitteisen kasvatuksen hakkuulle, sillä poistettavien puiden alla kasvoi jo lähes täysi taimikko. Kokemattomalle metsänomistajalle oli tärkeää, että hänet pidettiin suunnitelmissa mukana eikä hänen tarvinnut jännittää asioiden kysymistä.
“Kun kävimme yhdessä maastossa, tuli sen jälkeen luottavainen olo suunnitelman suhteen. Kesällä kävin katsomassa hakkuujälkeä ja vaikka en ammattilaisen silmin sitä osaakaan katsoa, olen hakkuuseen tyytyväinen. Tärkeintä oli, ettei korjuusta aiheutuisi ikävää jälkeä metsään”, Hopeasaari kertoo.
Arvometsä metsänomistajan asiaa ajamassa
Kaupunkilaisomistajana Hopeasaaren aika on rajallista. Hänelle tärkeintä on voida luottaa, että metsiä hoidetaan järkevästi ja isän perintöä kunniottaen. Jatkuvan kasvattamisen hän kokee omistajalle helppona ja lisäksi metsä säilyy elinvoimaisena.
“Arvostan sitä, että Arvometsän kanssa en vain myy puuta, vaan alueella on oikeasti käyty ja mietitty parhaita vaihtoehtoja. Arvometsä myös valvoi hakkuun, joten saatoin itse olla turvallisin mielin. Tiedän, että se tulee tehtyä niin kuin kuuluukin”, sanoo Hopeasaari.
Hopeasaari on huomannut, että metsänomistajan on oltava jatkuvasti vähän varpaillaan. On osattava esittää oikeat kysymykset ja itse vaatia tietoa ja vaihtoehtoja. Tuoreelle metsänomistajalle neuvottelutilanteet voivat olla hankalia, sillä metsäalalla mielipiteitä metsänhoidon suhteen on yhtä paljon kuin metsänomistajia.
“On ollut helpompi delegoida omaa seurantaroolia taholle, joka toimii arvojeni mukaisesti. Arvometsän kanssa on voinut miettiä aidosti, miten metsää tulisi hoitaa ja kasvattaa, mikä on ollut itselleni tärkeää. Arvometsä on ollut ikään kuin asianajajani!” Hopeasaari summaa.
- Jatkuvan kasvatuksen menetelmä sallittiin hakkuumenetelmänä vuonna 2014 pitkän työtaistelun tuloksena. Arvometsä niittää tietä luonnonmukaiselle metsänhoidolle vaihtoehtona pitkään alalla vallinneelle avohakkuulle. Lue täältä aiheesta tarkemmin.
- Haluatko oppia lisää jatkuvapeitteisen kasvatuksen hyödyistä? Tehdään yhdessä hoitosuunnitelma metsäsi tuottavuuden maksimoimiseksi ja luonnonvaraisuuden suojaamiseksi nyt ja tulevaisuudessa.
- Ota yhteyttä metsäasiantuntijaamme: info@arvometsa.fi
- Tilaa metsäsuunnitelmasi yhteyteen hiiliraportti, josta näet yksityiskohtaisesti, miten paljon metsäsi sitoo, vapauttaa ja varastoi hiiltä suunnitelmakauden aikana. Lue täältä aiheesta tarkemmin.