Parasta tuottoa luonnollisesti

Arvokkaampaa puuta - pienemmillä kuluilla

Metsänkasvatuksessa yläharvennus tuottaa tutkitusti alaharvennuksia enemmän arvokasta tukkipuuta. Kun metsää harvennetaan hakkaamalla isoja tukkipuita, jäljelle jäävä metsä saa tilaa vankistua ja kasvaa. Tätä kutsutaan arvokasvuksi.

Metsänkasvatusmalleja voidaan myös yhdistää erilaisten metsäpalstojen ominaisuuksien ja asiakkaan tarpeiden mukaan. Tavoitteena on optimoida hakkuut ja maksimoida tuotto.

Jatkuvapeitteisessä metsänkasvatuksessa ei tarvita kalliita investointeja maan muokkaukseen, taimiin, istutuksiin ja taimikon hoitoon. Taloudelliset ja biologiset riskit pienenevät, eivätkä kulut syö juuri saatuja tuottoja. Myöskään metsänhoitomaksuja ei tarvitse maksaa kun metsä uudistuu luontaisesti.

Tuottavia hakkuita - entistä useammin

Tuottoa saadaan avohakkuuta useammin, kun päätuloa ei tarvitse odottaa 80 vuotta. Yläharvennukset suoritetaan 15-25 vuoden välein kasvupaikasta ja metsästä riippuen.
Hakkuut ovat useinmiten ainoa metsän tarvitsema hoitotoimenpide.

Metsän tuottavimpia puita ovat arvokynnystä eli kuitu- tai tukkimittaa lähestyvät puut. Jatkuvapeitteisessä metsänkasvatuksessa näitä puita ei alaharvennuksen tavoin poisteta, vaan niille tehdään tilaa yläharvennuksilla. Yläharvennuksen hakkuutulo on monesti lähes yhtä suuri kuin päätehakkuussa, vaikka metsä säilyy edelleen metsän näköisenä, eikä sitä tarvitse hakkuun jälkeen uudistaa.

Uudistamiskypsää metsää
Kuvaan on merkitty erikokoisten puiden läpimitat ja tuottoprosentit vapautettaessa. Punaisella merkittyjen runkojen tuotto suhteessa sidottuun pääomaan on alentunut eli ne ovat hakkuukypsiä. Vihreällä ja keltaisella merkityt puut antavat hyvän arvokasvun, joten niitä kannattaa kasvattaa edelleen. Kyseisen metsän taloudellisin hakkuutapa on siis yläharvennus.

Tasarakenteinen metsänkasvatus

Kiertoaika 80 vuotta

Arvometsä

Jatkuvapeitteinen metsänkasvatus

Yläharvennushakkuu 15-20 vuoden välein

Metsänhoito

Metsä säilyy metsänä

Jatkuvapeitteisen metsänkasvatuksen taloudellisten etujen lisäksi metsä pysyy metsän näköisenä. Avohakkuuseen verrattuna maisemallinen etu on silmiinpistävä.

Erirakenteisuus on luonnonmukainen metsän rakenne. Jatkuvapeitteisessä metsänkasvatuksessa metsän ekosysteemi ei tuhoudu, jolloin sienet ja marjat viihtyvät. Suojaavan alikasvoksen ansiosta pienriistakannat ovat moninkertaiset tasarakenteiseen metsään verrattuna.

On jokaisen ihmisen arvioitavissa, kuinka luonnonmukaista ja kannattavaa Suomessa on kasvattaa metsää viljelykasvien tapaan kymmeniä vuosia, hakata alkuun heikosti tuottavaa kuitupuuta ja saada todellista tuottoa vasta avohakkuusta. Pääomia sitoutuu pitkiksi ajoiksi, ja erilaiset riskit kasvavat.

Me Arvometsässä pyrimme optimoimaan kunkin metsikön käsittelyn niin, että tuotto on hyvä mutta metsä säilyy monimuotoisena ja virkistävänä.

Tutustu tästä jatkuvapeitteisen metsänkasvatuksen aloitukseen