Metsänomistajuus on opettanut Ilona Hankosta entisestään arvostamaan luonnon monimuotoisuutta. Jatkuvapeitteisen metsänkasvatuksen menetelmä tarjosi hänelle oivan keinon saada metsästään hyvä tuotto ja samalla säilyttää palsta mahdollisimman luonnonmukaisessa tilassa.
Ensimmäisen talousmetsäpalstansa Ilona Hankonen hankki jo vuosia sitten. Hakkuutuloilla hän kattaa metsätilojen hankintaan liittyviä kuluja ja pitää huolta metsäkiinteistöjen arvon säilymisestä. Taloudellisiin tavoitteisiin kuuluu myös oman polttopuun saanti. Polttopuulla nimittäin lämpiää Hankosten kaksi omaa taloa. Jokaisella metsäpalstalla on omat arvonsa, joita edistetään ja vaalitaan hoitotoimenpiteillä.
“Haluan saavuttaa taloudelliset tavoitteet niin, ettei luonto kärsi. Minulle on tärkeää, että metsässä on kiva olla, sillä vietän siellä paljon aikaa marjastaen ja linnunpönttöjä kiinnittäen. Yhdellä palstalla on taimikkoakin paljon ja sen hoidosta pidän. Istuttamistöistä ja heinäämistöistä sen sijaan en välitä – enkä senkään vuoksi halua avohakkuita tehdä”, Hankonen kertoo.
Kun taloudellista arvoa tarkastellaan laajemmin, puulla on tarjota paljon muutakin kuin pelkkä rungosta saatava hinta. Moni metsänomistaja ei tule ajatelleeksi, että metsän tuottavuus heikentyy, jos lehtipuiden ei anneta kasvaa ja edistää luontaista taimettumista.
“Taloudellisesti merkityksettöminä pidetyt puut, kuten haapa, ovat itselleni tärkeitä. Haapa pumppaa syvältä maasta ravinteita ja parantaa olennaisesti maaperän laatua tarjoten paremman kasvuympäristön myös muille puille”, sanoo Hankonen.
Arvometsän hakkuussa Töyhtötiainen ja liito-orava saivat pitää pesäpuunsa
Vuonna 2014 metsänhoitoyhdistyksen jäsenpakosta vapauduttiin, ja uusi metsälaki monipuolisti sallittuja hakkuumenetelmiä. Vaihtoehtona avohakkuulle on nyt mahdollista toteuttaa jatkuvan kasvatuksen poimintahakkuu. Tässä menetelmässä suurin osa tukkimittaisista puista kaadetaan, jolloin pienemmät puut saavat valoa ja tilaa kasvaa. Metsä säilyttää paitsi ison osan luontoarvostaan myös paremman tuottavuuden.
Muutoksista innostuneena Hankonen tutustui uutta hakkuumenetelmää edistävään Arvometsään. Talvella 2016 he toteuttivat Hankosen maille jatkuvan kasvatuksen poimintahakkuun. Kohteena oli haastava turvekankaan kuusikko, johon ei oltu koskettu vuosikymmeniin. Hankoselle oli tärkeää tehdä hakkuut lintujen pesimäajan ulkopuolella.
“Sain hyvän hakkuutulon, ja alue oli heti hakkuun jälkeenkin oikein kivan näköinen – paikoitellen näytti jopa kuin sieltä ei olisi puita otettukaan, vaikka otettiin paljonkin. Siellä myös pesi peukaloinen, metso ja töyhtötiainen heti hakkuun jälkeisenä keväänä”, Hankonen iloitsee.
”Alueella asuva liito-orava myös huomioitiin hakkuutöiden suunnittelussa ja liito-orava säilyi, jopa runsastui, mihin olen todella tyytyväinen.”
Jatkuvan kasvatuksen metsää kelpaa esitellä
Arvometsä on yksi Suomen suurimmista jatkuvan kasvatuksen poimintahakkuiden toteuttajista, ja se näkyy myös metsänkäyttöilmoitusten tilastoissa. Tämän vuoksi Suomen Metsäkeskuksen pistotarkastukset osuvat usein Arvometsän asiakkaiden kohteisiin. Ne tarjoavatkin Arvometsälle hyvän tavan saada työn jäljelle vielä ulkopuolisen tahon arvio.
“Metsäkeskuksen tarkastaja sanoi, että hakkuu oli todella hyvin tehty ja ettei korjuuvaurioita ole tullut. Hakkuun jälkeen ei myöskään tullut tuulituhoja, joita jännitin, koska jatkuvan kasvatuksen hakkuut ovat itsellenikin uutta”, Hankonen kertoo ja jatkaa:
“Siinä näkyi Arvometsän ammattitaito: osattiin katsoa asioita, joita en itse olisi huomannut. Esimerkiksi minkä verran puuta voi ottaa ja mihin tulee jättää tuulensuojavyöhykkeitä suojaamaan jäävää puustoa.”
Arvometsä tekee korjuuohjeet jokaiselle asiakkaan leimikolle ja aina metsänomistajan toiveiden mukaisesti. Ennen metsän hakkuuta Arvometsän asiantuntija vieraili maastossa tarkistamassa hakkuukuviot Hankosen kanssa ja kuulemassa, mitkä asiat alueella olivat hänelle tärkeitä.
Hankonen oli Arvometsän asiantuntijan mukana myös katsomassa hakkuutyön käynnistymistä ja tapaamassa hakkuukuskia, joka koulutetaan perusteellisesti ennen hakkuun aloitusta. Resepti onnistuneelle lopputulokselle muodostuu siis monesta tekijästä.
“Näytän mielelläni muille, miltä se jatkuvan kasvatuksen hakkuu näyttää”, Hankonen sanoo innostuneena. “Olen itse asiassa ensi viikolla viemässä sinne taas yhden porukan retkelle!”
- Jatkuvan kasvatuksen menetelmä sallittiin hakkuumenetelmänä vuonna 2014 pitkän työtaistelun tuloksena. Arvometsä niittää tietä luonnonmukaiselle metsänhoidolle vaihtoehtona pitkään alalla vallinneelle avohakkuulle. Lue täältä aiheesta tarkemmin.
- Haluatko oppia lisää jatkuvapeitteisen kasvatuksen hyödyistä? Tehdään yhdessä hoitosuunnitelma metsäsi tuottavuuden maksimoimiseksi ja luonnonvaraisuuden suojaamiseksi nyt ja tulevaisuudessa.
- Ota yhteyttä metsäasiantuntijaamme: info@arvometsa.fi