Anna metsällesi uusi mahdollisuus

Kuinka aloitan jatkuvan kasvatuksen?

23.4.2014  –  Timo Pukkala  –  6 kommenttia

Jatkuva kasvatus tarkoittaa metsätaloutta, jossa maa on jatkuvasti puuston peittämä.  Avohakkuu ja viljely eivät kuulu jatkuvaan kasvatukseen, mutta kaikki muut hakkuutavat kuuluvat. Yläharvennuksen lisäksi voidaan tehdä ylispuiden poistoa sekä siemen- ja suojuspuuhakkuita. Kaistalehakkuut kapein kaistalein ja pienaukkohakkuut ovat myös jatkuvan kasvatuksen menetelmiä. Jatkuvassa kasvatuksessa pienaukon halkaisija on alle kaksi puuston pituutta.

Englanninkielinen nimi jatkuvalle kasvatukselle on Continuous Cover Forestry eli jatkuvan peitteen metsätalous. Toinen osuva suomenkielinen nimi menetelmälle onkin peitteinen metsätalous. Myös kömpelöä termiä erirakenteiskasvatus käytetään. Eri-ikäismetsätalous taas tarkoittaa metsätaloutta, jossa puuston rakenne palautetaan jokaisessa hakkuussa samanlaiseksi. Puuston läpimittajakauma on laskeva: pieniä puita on paljon ja suuria vähän.  Eri-ikäismetsätalous on jatkuvaa kasvatusta, mutta vain osa sitä.

Jatkuva kasvatus on helpointa aloittaa nuorehkoista valmiiksi erirakenteisista puustoista. Metsikköä käsitellään yläharvennuksilla. Jokaisessa hakkuussa kiinnitetään huomiota siihen, että hakkuusta saadaan kunnon tili ja että jäljelle jää erirakenteinen puusto, johon syntyy uutta nuorennosta. Kaikki hyvälaatuiset tukkikokoa lähestyvät kuitupuut jätetään kasvamaan, jolloin päästään hyvään arvokasvuun.

Tässä kirjoituksessa kerrotaan, miten jatkuvan kasvatuksen voi aloittaa muunlaisessa kuin valmiiksi erirakenteisessa metsikössä.                  

Taimikko

Tasaikäinen puhdas kuusen taimikko kehittyy useimmiten jossakin määrin erirakenteiseksi. Jos taimikkoa on harvennettava, sitä ei pidä tehdä niin, että puiden kokovaihtelu kaventuu. Erirakenteista taimikkoa voidaan aikanaan käsitellä yläharvennuksilla.  Ensimmäinen harvennus pyritään lykkäämään niin myöhäiseen ajankohtaan, että hakkuussa saadaan tukkia. Puhtaassa kuusikossa harvennusten on oltava voimakkaita, jotta metsikköön syntyisi luontaista taimiainesta.

Karun maan luontaisesti syntynyt puhdas männyn taimikko on yleensä erirakenteinen, ja puiden kokovaihtelu lisääntyy edelleen metsikön kehittyessä. Metsikön voidaan antaa kehittyä ilman käsittelyjä ensiharvennukseen saakka, joka tehdään niin myöhään, että osa kertymästä on tukkia. Taimikkoa harvennetaan vain, jos muussa tapauksessa olisi vaarana puiden riukuuntuminen ja latvusten liiallinen typistyminen. Tätä varaa ei yleensä ole erirakenteisessa taimikossa. Kilpailussa tappiolle jääneitä taimia ja pieniä puita saattaa kuolla, mutta tästä ei koidu sanottavaa taloudellista menetystä.

Arvometsä

Epäonnistuneesta viljelymänniköstä, jossa taimikonhoito pääsi unohtumaan, on kehittymässä erirakenteinen sekametsä.

Kuusen taimikko, jossa on etukasvuista koivua ja muuta lehtipuuta, perataan vain niistä kohdista, joissa koivu piiskaisi kuusen latvat pilalle. Jos koivu on selvästi kuusta kookkaampaa, metsiköstä voidaan vähällä hoidolla kehittää kaksijaksoinen kuusi-koivu sekametsä. Koivun sekainen kuusikko on erinomainen lähtökohta jatkuvalle kasvatukselle.

Jos tuoreen tai kuivahkon kankaan männyn taimikossa on etukasvuista, selvästi mäntyä kookkaampaa koivua, se estää tehokkaasti mäntyjen kasvua. Jos mäntypuusto on hyvälaatuista, metsiköstä voi tehdä ryhmittäin sekaisen mänty-koivu sekataimikon. Koivut poistetaan vain niistä kohdista, joissa on kehittymässä runsaasti hyvälaatuisia mäntyjä. Muut kohdat voidaan jättää perkaamatta, jolloin niistä kehittyy koivuvaltaisia osa-alueita. Jos männyn laatu on heikko, metsää voidaan kasvattaa koivun hyväksi. Luontaisesti syntyneitä kuusia ei poisteta taimikonhoidossa.

Nuori kasvatusmetsä

Nuoren metsän jatkuva kasvatus aloitetaan ensiharvennuksella, joka tehdään yläharvennuksena ja niin myöhään, että hakkuussa saadaan tukkipuuta. Jos männikössä tai koivikossa on jo kuusialikasvosta, sitä varjellaan tarkoin. Puhdas kuusikko on harvennettava voimakkaasti (lakirajalle) uudistumisen käynnistymiseksi. Sekametsiköt harvennetaan luontaista puulajidynamiikkaa mukaillen, ts. koivua poistetaan eniten ja kuusta vähiten. Lehtipuusekoitus pyritään kuitenkin säilyttämään vähintään 10–20 prosentissa, sillä lehtipuusto edistää kuusen uudistumista. Jos metsikössä on myös hyvälaatuista mäntyä, paras taloudellinen tulos saadaan niin, että ensimmäisessä hakkuussa poistetaan eniten lehtipuuta, toisessa hakkuussa tukkikokoista mäntyä, ja myöhemmissä hakkuissa etupäässä kuusta.

Arvometsä

Pienaukkojen, ajourien ja suojuspuulaikkujen yhdistelmä on tuottanut hyvän tuloksen.

Varttunut kasvatusmetsä

Jatkuva kasvatus aloitetaan voimakkaalla yläharvennuksella. Ellei metsikössä ole lainkaan alikasvosta, metsikkö on syytä harventaa lakirajalle. Jos alikasvosta on jo alkanut muodostua, mikä on tavallista männikössä ja koivikossa, metsikkö voidaan jättää tiheämmäksi. Metsikkö voidaan harventaa myös vaihtelevaan tiheyteen, jolloin taimia alkaa syntyä joihinkin kohtiin. Ajourien reunat voidaan harventaa voimakkaasti. Seuraavassa hakkuussa taimettuneista kohdista voidaan poistaa kaikki tukkikokoiset puut. Ajourien vierestä voidaan poistaa kookkaiden puiden ryhmiä, jolloin metsikköön syntyy pienaukkoja. Jos tehdään ajourasta irrallaan olevia pienaukkoja, niiden reunat kannattaa pehmentää yläharventamalla reunametsää voimakkaasti.

Arvometsä

Jatkuvaan kasvatukseen soveltuva varttunut koivikko.

Uudistuskypsä metsä

Jos metsikön kaikki puut ovat läpimitaltaan yli 25-senttisiä, taloudellisesti optimaalista on pyrkiä uudistamaan metsä nopeasti. Jos alle 20-senttisten puiden pohjapinta-ala on merkittävä (vähintään 5–6 m2/ha), metsikkö yläharvennetaan lakirajalle. Jos metsikössä ei ole enää kuitukokoista puustoa, mutta kasvupaikka taimettuu helposti tai metsikössä on jo taimia, metsikkö voidaan tässäkin tapauksessa yläharventaa lakirajalle. Tällöin hakkuuta ei tulkita uudistushakkuuksi eikä metsänomistajan tarvitse huolehtia uudistamisen aikarajoista. Taimettumisen edistyessä ylispuut voidaan poistaa yhdessä tai kahdessa hakkuussa. Niistä kohdista, joissa taimia on runsaasti, voidaan poistaa kaikki suuret puut, sillä näitä kohtia ei oteta huomioon, kun arvioidaan sitä, täyttääkö metsikkö pohjapinta-alan lakirajan.

Jos varttuneessa metsikössä ei ole lainkaan taimia, se voidaan uudistaa tavanomaisia luontaisen uudistamisen menetelmiä käyttäen. Kuusikko hakataan yläharvennuksena suojuspuuasentoon ja männikkö siemenpuuasentoon. On kuitenkin muistettava, että tässä tapauksessa alueelle on saatava riittävän kookas (50 cm) taimikko lain määräämässä ajassa, joka on Etelä-Suomessa 10 vuotta ja maan pohjoisosissa 25 vuotta. Ellei tähän päästä, metsänomistaja voidaan velvoittaa tekemään korjaavia toimenpiteitä. Tämän välttämiseksi voimakkaat, taimettumista edistävät hakkuut kannattaisi aloittaa jo ennen kuin metsikkö saavuttaa uudistuskypsyyden.

Pienaukkohakkuut

Pienaukkohakkuut ovat yksi vaihtoehto uudistaa tasarakenteinen metsä. Pienaukot kuitenkin uudistuvat hitaasti, minkä vuoksi menetelmä ei ole taloudellisti kilpailukykyinen tasaikäisen uudistuskypsän metsän uudistamisvaihtoehto. Menetelmä noudattaa metsän omaa häiriödynamiikkaa, joten sitä voidaan käyttää kohteissa, joissa luonnonmukaisuus on kannattavuutta tärkeämpi pyrkimys. Kannattavuuteen pyrittäessä pienaukkoja tulisi hakata metsään jo ennen kuin puuston valtaosa saavuttaa taloudellisen hakkuukypsyyden. Tästä ei aiheudu taloudellista menetystä, jos metsässä on nuoremman puuston seassa suurien puiden muodostamia ryhmiä. Tällaista puiden poistamista kutsutaan ryhmäpoiminnaksi.

Arvometsä

Pienaukon taimien kasvu paranee, jos reunametsä on harva etelän puolelta.

Pienaukkojen lisäksi voidaan hakata siemen- tai suojuspuulaikkuja. Pienaukkoihin voidaan jättää kasvamaan kuitupuita.  Kohdista, joissa on valmista alikasvosta, voidaan poistaa kaikki ylispuut tai osa niistä. Jatkuvassa kasvatuksessa ei ole syytä pyrkiä homogeeniseen metsikkörakenteeseen vaan erilaisia hakkuutapoja voidaan yhdistellä yhdessä ja samassa metsikössä. Hyviä neuvoja jatkuvan kasvatuksen hakkuiden toteutukseen löytyy Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion uusimmista metsänhoito-ohjeista (www.tapio.fi/metsanhoitosuositukset).

Timo Pukkala

Email

Kommentit

Käyttäjän Seppo Mäkinen kuva
1.1.2017 14:38  –  Seppo Mäkinen

Moi. Hyviä juttuja. Kokeilen näitä. Kiitoksia.

Käyttäjän Blondin kuva
26.12.2017 22:15  –  Blondin

Terve
Näin minimoidaan kuitupuun kasvattaminen josta tulevaisuudessa varmaankin joudutaan maksamaan luovutusveroa kartelliyhtiöille.
Ilokseni olen huomannut että nuoremmassa metsänomistajapolvessa on laskutaitoisia metsänkasvattajia jotka osaavat laskea prosenttilaskujakin. Näin he osaavat välttää keinollisen metsänuudistamisen (eli istutuksen) ja kuitupuun kasvattamisen.

Käyttäjän Anne Hömppi-Keränen kuva
12.1.2018 16:53  –  Anne Hömppi-Keränen

Tulemme olemaan asiakkaanne perintömetsämme saatuamme.

Käyttäjän Aleksi Vihonen kuva
12.1.2018 17:03  –  Aleksi Vihonen

Tervetuloa asiakkaaksi!

Käyttäjän Penmoi kuva
26.10.2018 6:20  –  Penmoi

Olipa mielenkiintoista ja erittäin valaisevaa tietoa jatkuvan kasvatuksen eduista. Kiitos. Metsänhoitoyhdistys suositteli juuri parin hehtaarin männikölle alaharvennusta. Paikalla käytyäni havaitsinkin,että neulasten osuus männyissä oli alle 40%. Pohjapinta-alankin perusteella alueelle on tehtävä harvennus. Olisikohan kuitenkin parempi tehdä yläharvennus ja saada enemmän tukkituloja ja jättää kapeammat männyt kasvamaan?

Käyttäjän Timo Pukkala, Metsäpalvelu Arvometsä Oy kuva
29.10.2018 13:22  –  Timo Pukkala, M...

Jos pienimmät puut ovat kuiturunkoja tai pieniä tukkirunkoja, kannattaa useimmiten tehdä yläharvennus, jos pienimmät puut eivät ole riukuuntuneita. Tämä siksi, että pienimmissä puissa tapahtuu paljon arvosiirtymää, kun kuidun arvoisesta puusta tulee tukkia. Puita ei milloinkaan kannattaisi poistaa juuri ennen tätä siirtymävaihetta vaan puut tulisi kasvattaa tukkikokoon.

Jos pienimmät puut ovat pahasti riukuuntuneita, paras harvennustapa on ala- ja yläharvennuksen yhdistelmä, jossa poistetaan riukuuntuneet puut ja sen lisäksi tukkirunkoja suurimmista alkaen. Suurimmat puut ovat monesti huonolaatuisimpia, joloin seuraavassa hakkuussa saadaan parempaa tukkilaatua.

Timo

Kommentoi kirjoitusta