Kun jatkuva kasvatus tuli luvalliseksi vuoden 2014 lakiuudistuksessa, minäkin innostuin metsien hankkimisesta. Laiskalle sopii nimittäin oikein hyvin sellainen metsätalous, jossa kaikki avohakkuun jälkeinen vaiva jää pois.
Ensimmäinen jatkuvan kasvatuksen hakkuuni oli kuivahkon kankaan männikön harvennus vuoden 2015 lopulla. Hakkuun organisoi Arvometsä. Metsikössä oli sekä kuitu- että tukkirunkoja. Antamani hakkuuohje oli, että yhtään rinnankorkeusläpimitaltaan alle 22 cm:n puuta ei poisteta. Toinen ohje oli, että jäävän puuston ei tarvinnut olla tilajärjestykseltään tasainen. Hakkuukertymä oli lähes 100 m3/ha. Metsikön puiden keskimääräinen laatu parani hakkuussa silminnähtävästi, kun paksurunkoisimmat ja -oksaisimmat puut poistettiin.
Metsiköstä on videokuvaa osoitteessa https://www.youtube.com/watch?v=Vx0oS2aFzng (ensimmäiset 35 minuuttia ovat tästä metsiköstä). Vaikka puusto on tällä hetkellä melko tasakokoista, kyseessä on silti jatkuvapeitteinen metsätalous, koska metsikköä ei ole tarkoitus avohakata.
Hakkuusta on nyt kulunut viisi kasvukautta, ja päätin hieman selvitellä, kuinka puut ovat kasvaneet. Kairasin kasvun muutamasta puusta ja laskin läpimitan kasvun sädekasvusta. Mittasin myös puiden pituuden tällä hetkellä ja 5 vuotta sitten. Sen jälkeen laskin puiden tilavuuden kahtena ajankohtana. Laskin myös eri puutavaralajien tilavuudet, kun rungot katkotaan optimaalisesti. Puutavaralajien tilavuuksista ja hinnoista pääsin arvoon ja arvokasvuun.
Ensimmäisen kairatun puun arvo oli suurentunut viiden vuoden aikana 70 %, toisen 35 % ja kolmannen 414 % (siis neljäsataaneljätoista prosenttia, tekstissä ei ole näppäilyvirhettä eikä laskelmassa laskuvirhettä). Puiden keskimääräinen vuotuinen arvokasvu korkoa korolle laskien on ollut 13,5 %. Puihin sitoutuneen pääoman arvo on siis suurentunut joka vuosi 13,5 %.
Hyvä taloudellisen tuottavuus johtuu lähinnä siitä, että puut ovat kehitysvaiheessa, jossa tilavuuskasvu on hyvää ja puuta siirtyy runsaasti arvokkaampiin puutavaralajeihin. Kairatuista puista kaksi oli 5 vuotta sitten alla olevien käyrien punaisella alueella ja yksi (414 prosentin puu) sinisellä alueella.
Alla olevasta kuvasta käy ilmi, että yhden puukuutiometrin arvo lisääntyy läpimitan suurentuessa voimakkaasti 27–30 senttiin asti. Tämän vuoksi alle 27 cm:n mäntyjä ei kannattaisi hakata. Jos on pakko harventaa, kannattaa poistaa metsikön suurimpia puita, joissa kovan arvokasvun kautta on vähiten jäljellä. Erityisen epäviisasta on poistaa puita, jotka ovat juuri tulossa tukkikokoon. Sinisellä osoitettu arvohyppäys alla olevassa kuvassa johtuu siitä, että kuiturungosta tulee tukkirunko, ja puusta saadaan yksi tukki.
Rungon ja kuutiometrin arvon riippuvuus puun rinnankorkeusläpimitasta kuivahkon kankaan männikössä.
Kuvan musta pallukka on rinnankorkeusläpimitaltaan 17-senttinen mänty. Sellaisen männyn myynnistä metsänomistaja saa hakkuutuloa 2,3 euroa. Avoin ympyrä taas on 35-senttinen mänty, josta saa 53,2 euroa. 17-senttisiä puita pitää hakata 23 kappaletta, jotta ne antavat saman myyntitulon kuin yksi 35-senttinen mänty. Suuret kuiturungot ovat siis myytyinä jotakuinkin arvottomia. Metsään jätettyinä ne sitä vastoin ovat arvokkaita, sillä tuotantoon sidottu pääoma tuottaa niissä parhaiten, ja pääoman tuottavuus säilyy hyvänä pitkään.
Suuret kuiturungot ja pienet tukkirungot lisäävät arvoaan yhtä hyvin tasaikäismetsätaloudessa kuin jatkuvassa kasvatuksessa. Jatkuvassa kasvatuksessa on kuitenkin se etu, että metsikössä on mahdollista pitää jatkuvasti tai ainakin pitkiä aikoja runsaasti hyvän arvokasvuvaiheen puita. Tasaikäismetsätaloudessa ei ole aluksi lainkaan arvokasvua. Taimikkovaihetta seuraa kovan arvokasvun vaihe, kunnes suhteellinen arvokasvu alkaa heiketä kiertoajan loppua kohti. Toinen jatkuvan kasvatuksen etu on, että puut kasvavat nuorina hitaasti, jolloin puuaineksesta tulee ohutlustoista ja yleensä myös ohutoksaista. Ohuet oksat ja vuosilustot ovat tavoiteltavia ominaisuuksia sahatukkien tuotannossa. Metsänomistajan taas ei kannata tuottaa muuta kuin sahatukkeja. Jokainen istutettu puu, joka myydään kuiturunkona, tuottaa metsänomistajalle taloudellisia tappioita.
Metsikön hakkuu marraskuussa 2015 rikkoi mukavasti sammalpeitettä. Niinpä heti seuraavana kesänä ajourille ja vähän muuallekin syntyi runsaasti sirkkataimia. Taimet ovat lähteneet hyvään kasvuun.
Sirkkataimia elokuussa 2016
Metsikön arvokasvun voi olettaa säilyvän erinomaisena vielä ainakin seuraavat 5–10 vuotta. Kairanlastuista on pääteltävissä, että ensimmäinen 5-vuotiskausi oli joiltakin puilta vasta verryttelyä, ja huomattavasti parempaa kasvua on lupa odottaa tulevina vuosina. Ensimmäisenä 5-vuotiskautena puut ovat laajentaneet latvuksiaan ja juuristojaan, mikä mahdollistaa entistä paremman kasvun tästä eteenpäin.
Metsikön seuraava hakkuu on edessä noin 10 vuoden päästä. Hakkuussa poistetaan parhaan arvokasvuvaiheen ohittaneita, yli 27 cm:n puita. Samalla tehdään tilaa taimille ja pienemmille puille, ja luodaan uusia taimettumiselle otollisia alueita.
-Timo Pukkala