Hakkuut ja hiilinielut – ajattelua ja toiveajattelua

Mielipiteet hakkuiden ilmastovaikutuksista vaihtelevat todella paljon. Joidenkin mielestä metsien hakkuut ovat keino hillitä ilmaston muutosta, koska puuta käyttämällä voidaan vähentää fossiilisten polttoaineiden käyttöä. Suuri osa tutkijoista on kuitenkin asiasta toista mieltä. Koska mielipiteet vaihtelevat laidasta laitaan, mille hyvänsä väittämälle löytyy puoltavia lausuntoja, varsinkaan jos ei välitä siitä, perustuuko lausujan mielipide ajatteluun vai toiveajatteluun.

Onneksi moni asia voidaan selvittää laskelmin, joista ainakin osa on varsin yksinkertaisia. Selkeiden ja luotettavien laskelmien luulisi vähentävän hakkuiden ilmastovaikutuksiin liittyviä mielipide-eroja. Esitän tässä kirjoituksessa muutaman selkeän ja luotettavan laskelman. Nähtäväksi jää, vähenevätkö mielipide-erot.

Puun polton hiilipäästöt

Muun muassa VTT on selvittänyt, kuinka paljon energiaa eri polttoaineista saadaan irti. Eri polttoaineiden hiilipitoisuus taas löytyy näppärästi internetistä. Näistä tiedoista voidaan laskea, paljonko hiiltä vapautuu ilmakehään, kun eri polttoaineilla tuotetaan tietty määrä energiaa (kuva 1).  Kuvan 1 vertailussa hakkeen polton hiilipäästöt ovat suurimmat, ja maakaasu on ilmaston kannalta parasta polttoainetta. Kivihiilikin on ilmastoystävällisempää kuin puu.

1_4.png
Kuva 1. Eri polttoaineiden hiilipäästöt tonneina gigajoulea kohti.

Jos hakkuutähteet jätetään metsään, ne lahoavat melko pian, jolloin niiden hiili vapautuu ilmakehään. Hakkuutähteiden poltolla on siis kaksi positiivista ilmastovaikutusta: fossiilisten polttoaineiden päästöt vähenevät, samoin hakkuutähteiden hajoamisesta johtuvat päästöt. Tämän vuoksi hakkuutähteiden poltto energiaksi ei ehkä olekaan niin kovin huono juttu.

Tilanne on toinen, jos kasvavia puita hakataan polttopuuksi. Hakkuun seurauksena metsän hiilinielu pienenee (kun puun kasvu loppuu), ja hakatun puun metsään jäävät osat kuten juuret muuttuvat hiilinielusta hiilen lähteeksi. Fossiiliseen polttoaineeseen verrattuna tapahtuu siis seuraavaa: polton hiilipäästöt lisääntyvät, metsän hiilinielu pienenee ja lahoamisesta johtuvat hiilipäästöt lisääntyvät.

Onko hakattu puu ilmaston kannalta parempi kuin kuollut puu

Metsien hakkuita perustellaan usein sillä, että hakkaamattomissa metsissä puut rupeavat ennen pitkää kuolemaan ja lahoamaan. Hakkaamalla puut ennen niiden kuolemista voidaan välttää puiden lahoaminen metsiin. Yleensä ei kuitenkaan oivalleta, että useimmat hakatusta puusta valmistetut tuotteet hajoavat ja vapauttavat hiilensä ilmakehään paljon nopeammin kuin hiili vapautuu kuolleesta puusta.

2_2.png
3_2.png
Kuva 2. Hiilen säilyminen hakatussa ja metsään kuolleessa järeässä männyssä.

Suurikokoinen kuollut puu on yleensä erinomainen hiilivarasto. Hakatusta puusta tehdyistä tuotteista vain sahatavara on pitkäikäinen hiilivarasto. Sahatavaraa saadaan alle puolet sahatukin tilavuudesta, jota järeän metsän hakkuussa on noin 75% rungon tilavuudesta. Sahatavaran osuus koko puun biomassasta on noin 20%.

Hiilen vapautuminen hakatusta ja kuolleesta puusta voidaan myös laskea varsin helposti (kuva 2). Kuvan 2 laskelmat perustuvat metsässä lahoavien puun osien osalta Yasso07-malliin ja puutuotteiden osalta eri tuotteiden tyypillisiin elinkaariin. Nähdään, että metsään kuollut puu on paljon parempi hiilivarasto kuin hakattu puu. Kuolleen puun hiilestä on sadan vuoden päästä jäljellä yli kolme kertaa enemmän kuin hakatun puun hiilestä.

4_2.jpeg5_0.jpeg
Kuva 3. Metsään kuollut järeä puu on yleensä erinomainen hiilivarasto, varsinkin mäntykelo.

Kuvan 2 laskelmat koskevat maapuita. Jos kuollut mänty keloutuu (kuva 3), se on vielä paljon parempi hiilivarasto kuin kuvan 2 laskelma osoittaa. Hakattu puu on hiilen varastoijana parhaimmillaan, kun puusta tehdään pitkäikäisiä hirsitaloja, joiden hirsiä kierrätetään muutama kerta.

Hiilihyvä metsänhoito

Seuraava laskelma kertoo, miten metsää tulee hakata, jotta metsätalouden hiilitase maksimoituu. Hiilitase tarkoittaa sidotun ja vapautetun hiilen erotusta. Taseessa ovat mukana elävän puuston hiili, metsässä olevan kuolleen orgaanisen aineen hiili (metsämaan hiili) ja puusta valmistettujen tuotteiden hiili. Positiivinen tase tarkoittaa, että hiiltä sitoutuu enemmän kuin sitä vapautuu. Taseeseen vaikuttavat, paitsi hiilivarastojen muutokset, myös puun korjuussa, kuljetuksessa ja tuotteiden valmistuksessa vapautuva hiili ja fossiilisten päästöjen väheneminen sen seurauksena, että käytetään puuta.

Tein laskelmat 500 hehtaarin metsäalueelle, joka sijaitsee Etelä-Suomessa. Metsässä on puuta keskimäärin 115 m3/ha. Simuloin jokaiselle metsikölle 50–150 erilaista käsittelyvaihtoehtoa 100 tai 300 vuoden ajalle. Kaikille vaihtoehdoille laskettiin hakkuukertymä ja hiilitase. Sen jälkeen jokaiselle metsikkökuviolle valittiin joko nykyarvoltaan (Max NPV) tai hiilitaseeltaan (Max C) paras vaihtoehto, ja näistä vaihtoehdoista laskettiin koko tilan tulokset (kuvat 4 ja 5). Vaihtoehto ”Max C 1%” tarkoittaa, että ensimmäisten vuosikymmenten hiilitase sai suuremman painon kuin kaukaisten vuosikymmenten tase (hiilitase diskontattiin nykyhetkeen 1% korkokannalla).

4_1.png5_1.png
Kuva 4. Hiilitase, kun maksimoidaan nettotulojen nykyarvoa (Max NPV), hiilitasetta (Max C) tai hiilitasetta niin, että lähiajan taseella on enemmän painoa kuin kaukaisen tulevaisuuden hiilitaseella (Max C 1%). Laskelmat on tehty joko 100 tai 300 vuodeksi. Positiivinen tase tarkoittaa, että hiiltä sitoutuu enemmän kuin sitä vapautuu.

Nettonykyarvon maksimointi johti melko tasaisiin ja puuston kasvun suuruisiin hakkuisiin. Se oli hiilitaseeltaan selvästi huonoin vaihtoehto. Suurin osa taseesta oli tuotteiden hiilitasetta, joka syntyi hiilen varastoinnista tuotteisiin mutta ennen kaikkea siitä, että fossiilisten polttoaineiden päästöt vähenivät (kuva 4, Max NPV). Elävän puuston ja kuolleen orgaanisen aineksen hiilitaseet olivat lähellä nollaa, koska elävän ja kuolleen puuston hiilivarastot eivät juuri muuttuneet.

Hiilitasetta maksimoivassa metsätaloudessa hiiltä varastoitiin elävään puustoon ja kuolleeseen puuainekseen (kuva 4, Max C ja Max C 1%). Puutuotteiden hiilitase oli lähellä nollaa, koska puuta ei juuri hakattu. Myös kuolleen orgaanisen aineen hiilitase oli positiivinen, mikä tarkoittaa, että puuta kuoli enemmän kuin kuollutta puuta lahosi. Hiiltä kerrytettiin siis sekä elävään puustoon että kuolleisiin puihin.

6_2.png7_3.png
Kuva 5. Hakatun puuston määrä tutkituissa vaihtoehdoissa.

Kuvia 4 ja 5 vertaamalla käy ilmi, että mitä vähemmän metsää hakattiin, sitä parempi oli hiilitase. Hiilihyvä metsänhoito tarkoittaa siis metsien biomassan lisäämistä ja hakkuiden vähentämistä.

Jollakin aikavälillä hakkaamattoman metsän hiilitase kuitenkin kääntyy laskuun ja lähestyy lopulta nollaa, jolloin metsien käyttö on kuin onkin hiilitaseeltaan parempi vaihtoehto. Tämän kirjoituksen esimerkkimetsässä näin kävi 160 vuoden päästä. Kun lasketaan koko pitkän ajanjakson keskimääräinen vuotuinen tase, biomassan kasvattaminen (Max C ja Max C 1%) on hakkuuta (Max NPV) parempi vaihtoehto reippaasti yli 300 vuotta, luultavasti ainakin 500 vuotta. Jos metsätalouden halutaan tuottavan ilmastohyötyjä nopeasti, niin kuin ehkä olisi syytä haluta, paras keino siihen olisi hakkuiden vähentämien.

Tämän kirjoituksen laskelmien perusteella väittämä, että hakkuita lisäämällä voitaisiin saavuttaa ilmastohyötyjä, on toiveajattelua. Mitä tästä kirjoituksesta siis pitäisi ajatella ja kuinka sitä kenties voisi kommentoida? Tässä muutamia ehdotuksia:

  • Kirjoitus on poliittinen kannanotto
  • Pitäähän se energia jostakin saada
  • Nuo ovat vain teoreettisia laskelmia
  • Kirjoittaja ei tunne Suomen metsätalouden realiteetteja
  • Pukkala on kuukkelitutkija eikä metsäammattilainen
  • Suomen metsätalous on kestävää
  • Suomen metsänhoito on maailman parasta!
  • En kyllä usko

Timo Pukkala

Kommentit

- Timo Pukkala

Hiilensidonta tietysti nopeutuu, jos kasvu nopeutuu. Jälkeläiskokeissa mitattu jalostushyöty (esim. 25%) ei kuitenkaan tarkoita, että jalostetuin taimin perustettu taimikko tuottaisi 25% enemmän kuin luontaisesti syntynyt. Luonnontaimikossa kasvamaan jäävät ko. alueella parhaiten menestyvät ja kasvavat taimet, jotka voivat kasvaa aivan yhtä hyvin kuin jalostetut taimet (riippuen siitä, kuinka suuresta joukosta luonnontaimia päästään valitsemaan). Jälkeläiskokeista puuttuu luonnontaimikoissa tapahtuva valinta. Lisäksi on hyvä muistaa, että selkeitä kasvuparannuksia on mitattu vain männyllä ja ainoastaan taimikoissa ja nuorehkoissa metsissä. Kuusen jälkeläiskokeet ovat antaneet vaihtelevia tuloksia. Avohakkuu ja uusien taimien istuttaminen on huono ratkaisu nykyiseen ilmasto-ongelmaan, koska lähiajan vaikutukset ovat negatiiviset siihen verrattuna, että ei avohakata. Positiiviset vaikutukset saadaan liian pitkän ajan päästä.

- Timo Pukkala

Tilanpuutteen vuoksi kuvaan 2 piti valita joku puulaji ja kokoluokka. Kuvien 4 ja 5 laskelmat perustuvat todelliseen metsäalueeseen, jossa kasvaa mm. koivua ja haapaa. Laskelmassa ei oleteta, että männyt keloutuvat, vaan kuolleiden mäntyjen oletetaan hajoavan tavanomaista männyille tyypillistä vauhtia. Laskelmissa on otettu huomioon, että (hyvin) pieni osa sellutuotteista säilyy pitkään.

- Puuki

Miten hiilitase muuttuu , jos lasketaan mukaan vaihtoehto, jossa hakatun metsän tilalle istutetaan uusi jalostetun alkuperän siemenalkuperää oleva metsä ? Samalla kun sen kokonaiskasvu on sadan vuoden aikana esim. 25 % parempi kuin pääasiassa sahapuuksi hakatun edellisen sukupolven puuston hiilestä on jäljellä vaikka tuo 10 % (voi olla paljon enemmänkin jos tukit on hirsiseinissä). Avahakatun alan alkuvuosien hiilipäästötkin kuittantuu puuston paremman hiilen sitovuuden avulla varsin nopeasti. Esim. edellisen sukupolven 5 k-m³/ha/v keskikasvun metsä kasvaakin 6,25 k-m³/ha/v . 100 vuoden kiertoaikana kasvulisä on n. 125 k-m³ (paras vuosikasvu nuoren metsän aikaan 20-45 v) . Hiiltä on sitoutunut n. 112 t /ha enemmän . Kun siitä vähennetään avohakatun alan lisääntynyt maaperäpäästö joka on tutkimusten mukaan ~max 20 t , niin hiilinielu on lisääntynyt enemmän kuin alunperin hakkaamatta jätetyn metsän vaikka sen hiilivarastosta olisi jäljellä se 30%, joka oli saatu ylläolevassa Pukkalan vertailussa.

- Sceptic

Suuri osa fossiilisista polttoaineista häviää myös tuotannon yhteydessä. Tämä tapahtuu metaanivuotojen kautta sekä öljyntuotannossa että kivihiilen tuotannossa. Metaaniräjähdykset ovat yleisiä kivihiilikaivoksissa. Ja metaani on lyhytaikaisesti jopa 60-80 krt hiilidioksidia pahempi kasvihuonekaasu. Suomen kolme pahinta kasvihuonekaasujen päästäjää ovat SSAB, Helen ja Neste (öljynjalostamo). Niiden osuus Suomen khk päästöistä on noin 20%.

- Sceptic

Miksi vertailukohteena on vain männyn hajoaminen. Kelot tunnetusti säilyvät pitkään. Entä koivu ja kuusi sekä haapa ? Hajoavat tietääkseni nopeammin ? Sellu voi myös kirjoissa säilyä vaikka satoja vuosia.

- Timo Pukkala

Laskelmissa (esim. kuvat 4 ja 5) olivat mukana sekä harvennus- että päätehakkuut. Jos metsien ilmastovaikutuksia ja hakkuita optimoitaisiin globaalisti, kävisi luultavasti niin, että boreaalisissa metsissä kuten Suomessa sidottaisiin hiiltä (eli metsien annettaisiin kasvaa) ja sellupuu tuotettaisiin alueilla, joissa puiden kasvu ja kuolleen puuaineksen hajoaminen on nopeaa (esimerkiksi Brasilian eukalyptusviljelmillä). Ilmaston kannalta parasta olisi tietysti paperin kulutuksen vähentäminen.

- Metsää puilta?

Muistetaan vielä että sellua tarvitaan joka tapauksessa. Kun rajoitamme puun käytön kotimaassa alle metsien tuoton, muuttavat sellutehtaamme mm. Brasiliaan, missä saa hakata sademetsää niin paljon kuin sielu sietää. Ja kyllähän se sietääkin. Kotimaan tarvetta sitten paikataankin Venäläisellä puulla, joka usein tulee aukkohakkuista, kenenkään uudistamatta aukkoa. Globaalisti rasitus ilmakehälle on paljon suurempi, kuin jos käyttäisimme kotimaista puuta, täällä missä metsänhoito on erinomaista. Laskelmista oli myös unohtunut harvennushakkuut ja keskityttiin pelkästään hyväkuntoisen metsän aukkohakkuun vaikutuksiin.

- Carbon cycle

Hiilen kierto ekosysteemissä oma tarinansa. Puubiomassan osalta hiilen olomuoto vaihtelee ajassa ja paikassa. Fossiiliset raaka-aineet tuovat lisää hiiltä maankuoresta ekosysteemiin. Voimme toki osa-optimoida toimintatapoja metsänhoidon sisällä ja tämä artikkeli toi siihen ansiokkaita näkökulmia. Hiilitaseen kokonaisuus kuitenkin ratkaisee. Halutaanko kuluttaa energiaa niin paljon, että sitä pitää kaivaa maankuoresta lisää. Jos ei haluta vähentää energian kulutusta ja lyhytaikaisesti halutaan hyvä omatunto, niin on järkevää käyttää energiatehokasta kivihiiltä ja vähentää metsien hakkuita.

- Timo Pukkala

Kirjoitukseni laskelmassa ei ole otettu huomioon maakaasun käytön metaanipäästöjä. Jos metaania pääsee ilmakehään kaasun siirtelyn tai käytön aikana, sen ilmastoystävällisyys heikkenee huomattavasti. Kun puusta tehdään liikennepolttoainetta, osa puun hiilestä häviää prosessissa. Näissä tapauksissa puupohjaisen liikennepolttoaineen päästöt ovat suuremmat kuin jos sama määrä kilometrejä ajettaisiin fossiilisella polttoaineella.

- Abraham Sutela

Hyvä kirjoitus, kiitoksia! Olen lukenut, että maakaasu on siinä mielessä huono polttoaine, että sitä tuotettaessa vapautuu kovasti metaania ilmakehään. Ks. esim. http://www.atmosmare.fi/atmosmare/ajankohtaista/maakaasu_on_ilmaston_kan.... Onkohan huomioitu VTT:n vertailussa, josta tuossa tekstissäsi kaavio? Ts. oudoksuin sitä, että maakaasu pärjäsi VTT:n vertailussa noinkin hyvin. Lisäksi jäin miettimään edellisen kommentoijan lausumaa puupolttoaineiden paremmuudesta. Prof Ollikainen ainakaan ei tunnu olevan sitä mieltä, ks. esim. https://www.hs.fi/politiikka/art-2000005856844.html

- Anneli Jalkanen

Hiilihyvä metsänhoito on ok, mutta laajemmat politiikkatavoitteet jäivät mietityttämään. Olettaisin, että sekä kirjoittaja että suuri osa kommentoijista olisi sitä mieltä että hakkuiden lisäämisen sijasta pitäisi nostaa jalostusastetta, eli tehdä puusta pitkäkestoisia ja korkean jalostusarvon tuotteita. Miten siis pitäisi suhtautua biotalouden uusiin tuotteisiin, kuten puupohjaiset tekstiilikuidut tai biopolttoaineet? VTT laski liikenteen biopolttoaineiden päästöt ja siinä puupohjaiset vaihtoehdot näyttäytyivät parhaina (well-to-wheel -tarkastelu). Auton hiilidioksidipäästö ei niillä täysin nollaudu, mutta on alempi kuin vaikkapa sähköautoilussa, ellei sähkö ole päästöttömästi tuotettua. (Raportti: Tieliikenteen 40 %:n hiilidioksidipäästöjen vähentäminen vuoteen 2030: Käyttövoimavaihtoehdot ja niiden kansantaloudelliset vaikutukset VTT-R-00752-15)

- uudet tuulet

aloitetaan hiilensidonta metsittämällä ylimääräiset heikkotuottoiset pellot. eikös niitä ole lähes 0,5 milj. hehtaaria.

- Timo Pukkala

On aivan oikein ajatella tällä tavalla globaalisti, eli hiiltä pitäisi sitoa ja paperipuuta tuottaa siellä, missä ko. ekosysteemipalvelun tuottaminen on tehokkainta ja aiheuttaa vähiten haittaa. Tietääkseni trooppisia metsiä kuitenkin hakataan lähinnä lihakarjan laidunten ja öljypalmuviljelmien tieltä, ei niinkään puun saamiseksi. Ja kyllähän Suomenkin metsätalous on ollut ja on edelleen suureksi haitaksi monimuotoisuudelle. Ilkka Hanskin mukaan Suomen metsien sukupuuttovelka on 900 lajia.

- Timo Pukkala

Timo Kuuluvainen tutkimusryhmineen on selvittänyt tätä asiaa ja kirjoittanut aihepiiristä tutkimusten lisäksi kirjojakin. Tyypillinen paloväli Fennoskandiassa lienee 500-600 vuotta, eivätkä luonnotilaisen metsän metsäpalot tapa kaikkia puita. Suurin osa Suomen metsäpaloista on ihmisten sytyttämiä. Kirjanpainajatkin ovat aina eläneet Suomen metsissä, ja suurtuhoja on ollut harvoin. Väite, että luonnontilainen vanha metsä olisi tuhoherkkää itsemurhametsää, on kauan sitten osoitettu vääräksi. Maailmanlaajuisesti metsäpalot ovat todella suuri ongelma ilmaston muutoksen hillinnäässä, mutta näistä metsäpaloista pitää syyttää ihmistä, ei luontoa.

- Timo Pukkala

Laskelmassani (kun maksimoitiin hiilen sidontaa) puuston kasvu oli voimakkainta 20-40 vuoden kuluttua, jolloin myös hiilitase oli parhaimmillaan. Puuston määrä ei enää lisääntynyt 160 vuoden jälkeen, jolloin myös hiilitase oli pieni. Se ei kuitenkaan ollut nolla, koska hiiltä kerääntyi edelleen kuolleeseen puustoon. Kirjoituksen kasvuennusteet perustuvat vain ja ainoastaan metsissä tehtyihin empiirisiin mittauksiin.

- Timo Pukkala

Kuiva-aineen tehollinen lämpöarvo on tosiaan suunnilleen sama (19 MJ/kg) kaikissa puupohjaisissa polttoaineissa. Kivihiilen tehollinen lämpöarvo on noin 28 MJ/kg, ja raskaan polttoöljyn 41 MJ/kg. Nuo kakki b-kohdan seikat on otettu huomioon kirjoitukseni viimeisessä laskelmassa.

- Heikki Smolander

Metsä ei ole ekotehokas hiilivarasto. Vesivarasto on paljon tehokkaampi. Jos/kun hiiltä halutaan poistaa ilmakehästä, kannattaa vanhuuttaan hitaasti kasvavat puut panna vesirastoon ja niiden paikalla kasvattaa nuoria nopeakasvuisia puita. Vesivarstossa, toisin kuin metsässä puut eivät lahoa tuhansiin vuosiin.

- Heikki Smolander

Hiilen poistamiseksi ilmakehästä kannattaa miettiä puun vesivarastointia. Vanhuuttaan hitaasti kasvavat puut kaadetaan ja viedään vesivarastoon, jossa säilyvät lahoamatta tuhansia vuosia.

- Santa

Kyllä puuston hiilensidonta korreloi vahvasti tilavuuskasvun kanssa, mikä mittausten perusteella puuston ikääntyessä voimakkaasti taantuu, mikä empiirinen havaito ei tue väitettäsi. Linkki: https://arvometsa.fi/blogi/paljonko-voi-hakata kuva 3.

- Santa

Ehkä minä profiloidun vielä noita tyhmiä metsämiehiäkin alempaan kastiin, kun en allekirjoita Timon väitteitä ;-) Perustan näkemykseni mielestäni selviin paradigmavirheisiin artikkelissa: 1) Kuvan 1 taulukossa väitetään hakkeen energiasisällön jäävän noin puoleen vs. polttopuu ja puupelletti. Hake koostuu lähes identtisestä lignosellusta kuin polttopuu ja puupelletti, joten niiden painoyksikkökohtainen energiasisältöero voi johtua vain polttoaineen kosteuserosta, joten absoluuttinenkin hiilipäästö on samaa luokkaa. 2) Esitetyn laskelman paradigman analogia on väärä, sillä hakatun puuston hiilisisältö korvaa yleensä fossiilisia tai CO2-päästöisiä raaka-aineita ja tuotteita, kuten kartonki muovituotteita ja sahatavara betonirakenteita. Nämä jalosteet päätyvät kierrätyksessä pääosin energiatuotantoon korvaamaan fossiilisia energialähteitä, mikä vaikutus CO2-taseeseen tulee laskelmissa myöskin huomioda. Jollei mainitsemiani paradigmavirheitä laskelmissa korjata, on väittämä pelkkää propagandaa!

- Maukka

Tällaiselle tavalliselle tallaajalle jäi nyt tällainen tyhmä kysymys, että kun se hiili vapautuu ilmaan niin mihinkä korkeuteen se kulkeutuu ja millä tavalla se siis reagoi ilmaan tai ilmastoon? Eli nopeuttaako ilmaston lämpenemistä ja jos niin miten? Entä maailmalla vähän väliä raivoavat valtavat metsäpalot niin mitenkä on niiden vaikutus ilmakehään tai ilmaston muutoksiin?

- A.Jalkanen

Paitsi jos... meidän hakkuita lisäämällä voitaisiin vähentää hakkuita tropiikissa, missä ne ovat huomattavasti haitallisempia monimuotoisuudelle. Toiveajattelua ehkä? Veikkaan, että valitettavasti energian tarve tulee vielä nykyisestä kasvamaan niin paljon, ettemme voi hirveän paljon metsiämme säästää. Hakkuutähteen ja puun jatkojalostuksen tähteiden polttaminen energiaksi on varmaan järkevää, mutta puupohjaiset polttonesteet ehkä ei, jos niiden energiatase jää negatiiviseksi, eli todellisia päästövähennyksiä ei synny.

- satunnainen

Tuli mieleen vanhan puuston metsäpaloriski, onko sitä otettu miten huomioon. Eikös kanadassa ollut jotain todella suuria metsäpaloja missä paloi vanhaa metsää, olisiko ollut parempi uudistaan jossain määrin niitä metsiä paloriskin pienentämiseksi? Vai onko metsäpalolla edes suurta merkitystä hiilidioksidi päästöihin?

- Raimo Virkkala

Erinomainen kirjoitus. Lisäksi vanhat puut sitovat enemmän hiiltä kuin nuoret puut (toisin kuin usein väitetään), sillä vanhoissa puissa on huomattavasti enemmän yhteyttävää neulas/lehtimassaa kuin nuorissa puissa.

- Yrjö Haila

Mainio kirjoitus! Tämän koko ajattelun rinnalle ja tueksi olisi hyvä koota myös yhteenveto siitä, mikä on metsien hiilinielun merkitys (ei osuus) Suomen hiilidioksiditaseessa! -- Yllätyin, kun asiaa kesällä kaivoin kokoon (vaikkakin hiukan puolinaisesti, luulisin).

- risto sulkava

Timo väänsi vaikean asian loistavasti auki. Pitäisi tyhmemmänkin metsämiehen ymmärtää.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *