Anna metsällesi uusi mahdollisuus

Metsien edelläkävijät

Metsänomistaja Tarja Kousa ja hänen miehensä Pekka Savolahti haluavat hoitaa Kousan perintötilaa luontoa vahingoittamatta ja tulevaisuuden ilmastohaasteet huomioiden. Nähtyään suuren eron eri hakkuumenetelmien välillä, he liputtavat jatkuvapeitteisen kasvatuksen puolesta.

“Tarjan äiti on kotoisin Leppikylästä ja palsta sijaitsee järven rannalla, jossa oli aikanaan Leppikylän niittoniitty. Ennen sota-aikaa kesällä niitettiin ja lämmitettiin rannan savusaunaa. Sodan jälkeen niityn käyttö hiipui ja rantaosuus alkoi sitten metsittyä. Sellainen mukava tausta on noilla rantapalstoilla”, kertoo Pekka Savolahti.

“Isä hoiti tilaa ja oli säästeliäs sen suhteen. Hän harvensi metsää omin käsin omiin tarpeisiin eikä juuri myynyt sitä”, Tarja Kousa muistelee.

“Yhdessä vaiheessa metsää oli pakko kaataa ja ennen uutta metsälakia jouduimme tekemään sen avohakkuuna. Vuoden 2014 lainmuutoksen jälkeen meillä on ollut selvä tavoite säilyttää metsä luontaisen kaltaisena, jossa linnut ja marjat säilyvät.”

Ei pilkkaa Arvometsän jäljiltä

Kousa ja Savolahti halusivat tehdä hakkuut jatkuvan kasvatuksen periaatteella ja kävivät useampia neuvotteluita hoitosuunnitelmasta eri toimijoiden kanssa. Moni tuntui innostuvan metsänomistajien aatteista ja tavoitteista metsänsä suhteen, mutta hoitosuunnitelma toisensa jälkeen jäi vajaaksi ja keskeytyi. Kun suunnitelma lopulta valmistui, se ei ollutkaan sitä mitä Kousa ja Savolahti olivat odottaneet.

He eivät kuitenkaan halunneet antaa periksi. Vuonna 2016 Kousa ja Savolahti haravoivat internetistä palveluntarjoajia, jotka tuottaisivat jatkuvan kasvatuksen palveluita ja törmäsivät Arvometsään. Ensin tehtiin omistajien toiveiden mukainen metsänhoitosuunnitelma ja maaliskuussa 2017 tilalla toteutettiin jatkuvapeitteisen kasvatuksen hakkuu Arvometsän toimesta.

“Hakkuujäljestä tuli erinomainen”, Savolahti sanoo. “Harvennustiheys oli niin kuin suunniteltiin ja mökin läheltä otettiin säästeliäämmin. Motokuski oli sellainen taikuri, ettei olla vieläkään yhtään pilkkaa korjuun jäljiltä löydetty.”

Ala kaipaa tiedon ja kokemusten jakamista

Monia metsänomistajia jatkuvapeitteinen metsänhoito ja hakkuutapa vielä mietityttää. Osa esimerkiksi rinnastaa jatkuvan kasvatuksen virheellisesti sotien jälkeisiin harsintahakkuisiin. Kousa ja Savolahti näkevät tärkeänä, että keskustelua pidetään yllä ja päätöksentekoa helpottava tieto jatkuvapeitteisestä kasvattamisesta leviää.

“Olemme saaneet paljon tietoa Arvometsän kautta. Metsämessuilla oli pari vuotta sitten Arvometsän asiantuntijoita jakamassa tuottavuuslaskelmia, ja talvella 2019 olimme mukana Arvometsän asiakasillassa. Olemme päässeet syventymään hyvin tähän jatkuvan kasvatuksen menetelmään”, Kousa sanoo.

Kousa ja Savolahti näyttävät mielellään mökkivierailleen jatkuvan kasvatuksen hakkuun jälkeä. Muun muassa hakattu kangasmaa, jossa mänty uudistuu luontaisesti, voi hyvin. Päätehakkuun sijaan männikköön tehtiin vuonna 2017 reilumpi harvennus Arvometsän toimesta. Omistajat jäivät jännityksellä odottamaan mahdollista taimettumista.

“Kävimme Arvometsän asiantuntijan kanssa tänä kesänä katsomassa aluetta ja sieltä löytyy nyt yllättävän paljonkin jo sirkkataimia”, Kousa kertoo tyytyväisenä.

“Kyllä, meidän metsässä linnut laulaa ja mustikat kasvaa”, Savolahti sanoo. “Mutta me uskomme myös taloudellisiin tunnuslukuihin. Olemme vakuuttuneita, että jatkuvan kasvatuksen metsänhoitomme on ainakin näillä korkeuksilla taloudellisesti tehokkaampaa ja tuotto parempaa.”

Metsänomistajat vaikuttajina

Kousan metsissä on kierrätetty myös tilojen tulevia omistajia. Jatkuvan kasvatuksen menetelmä onkin saanut myös Kousan lapset kiinnostumaan metsänhoidosta. Kousa ja Savolahti satsaavatkin nykytilan lisäksi vahvasti metsän tulevaisuuteen ja toivovat alan kehittyvän muutosten mukana. Tietoisuuden lisäämistä kaivataan esimerkiksi isomman kuvan ilmastovaikutuksista.

Vaikka hiilensidonta ei ole ollut metsänomistajien pohdinnoissa vielä juurikaan mukana, tulee sen merkitys kasvamaan tulevaisuudessa rytinällä. Metsän kiertoajan pidentäminen ja harvennusten lieventäminen kasvattaisi metsien hiilivarastoa merkittävästi. Vasta varaston kasvaessa metsä sitoo enemmän hiiltä. Jatkuvapeitteinen harvennus tukee hyvin myös näitä tavoitteita.

“Keskustelu hiidensidonnasta ei ollut vielä silloin 2016 leimahtanut samalla tavalla kuin nyt”, Savolahti sanoo.

“Teimme siis viisaan ratkaisun jo silloin tämän vuoden 2019 keskustelun kannalta, varsinkin palstojen paksuturpeisilla kuvioilla, joissa vältimme täydennysojitukset”.

Metsänomistaja: Tarja Kousa, Vuolijoki
Tärkeintä metsänomistajuudessa: Metsän luonnonmukaisuus ja tulevaisuuden huomioiminen metsänhoidossa, taloudellinen tuotto ja tiedon jakaminen
Arvometsältä tilatut työt: Metsänhoitosuunnitelma ja jatkuvapeitteisen hakkuun suunnittelu sekä toteutus (klikkaa linkkiä)


  • Tilaa metsäsuunnitelmasi yhteyteen hiiliraportti, josta näet yksityiskohtaisesti, miten paljon metsäsi sitoo, vapauttaa ja varastoi hiiltä suunnitelmakauden aikana. Lue täältä aiheesta tarkemmin ja tilaa.

  • Jatkuvan kasvatuksen menetelmä sallittiin hakkuumenetelmänä vuonna 2014 pitkän työtaistelun tuloksena. Arvometsä niittää tietä luonnonmukaiselle metsänhoidolle vaihtoehtona pitkään alalla vallinneelle avohakkuulle. Lue täältä aiheesta tarkemmin.

  • Haluatko oppia lisää jatkuvapeitteisen kasvatuksen hyödyistä? Tehdään yhdessä hoitosuunnitelma metsäsi tuottavuuden maksimoimiseksi ja luonnonvaraisuuden suojaamiseksi nyt ja tulevaisuudessa.

  • Ota yhteyttä!

    Arvometsä keskus:  0207 860 600    
    info@arvometsa.fi
    Albertinkatu 17, 00120 Helsinki